13. syyskuuta 2011

ryhtiliikettä hiuksiin

Vuosi ja 4 kuukautta päässäni viihtyneet hiustenpidennykset saivat eilen kyytiä, kuten vähän uhkailinkin. Hinta oli kitkerät 40 euroa alle 45 minuutin työstä (Joensuun Top Studio), mutta pääsinpähän tekotukasta turvallisesti eroon. Oli ihanaa hypistellä ja haroa omia sileitä hiuksia niskasta asti ilman että sormi tai harja nappaa sinettimöykkyihin kiinni. Hiukseni olivat kasvaneet hurjasti, mutta eivät kovin tasaisesti ja ne olivat hyvin ohuet. Pitkiä hiippoja oli vain muutama ja tukassa paistoi aikoja sitten leikattu vanha kerrostettu malli. Yöks. Pisimmäksi kuin koskaan ne reppanat olivat kyllä onnistuneet kasvaa, siitä olen ylpeä.

Pidennyksetön pää. (Lamppu tekee hiustenväristä punaisen.
Usein hipistelen useamman päivän omia hiuksia, jos otan pidennykset välillä pois (ennen siis laitoin aina uudet tilalle), mutta tällä kertaa en ehtinyt, kun olin varannut kampaaja-ajan etukäteen. Tänään polkaisin kosteassa syyssäässä luottokampaajalleni Sannalle (SK Unik, Joensuu) ja laitoimme sakset sauhuamaan. Lattialle valahteli 20 cm pitkiä suikaleita ja tukka muuttui joka napsaisulla asteen elävämmäksi.

Näin lyhyeen sitten päädyin:


Pidennykset ovat kivoja, mutta omassa hiuksessa on puolensa. Ei tarvitse tuskailuun asti miettiä millainen shampoo pitää hiukset elossa tai mikä tökötti jättää tukan kiharalle tai miten saisi yöksi viritettyä hiukset niin, ettei hius ole aamulla armottomassa kiukkutakussa tai ällöillä lettilaineilla. Uskaltaako kokeilla mitään uutta hiustuotetta tai miten kuivattaa hiukset nopeasti ja hellävaraisesti, miten pärjätä reissussa ilman hiuksiin jätettävää hoitoainetta, miten käydä saunassa pelkäämättä tappovaurioita. Vapauden tunne tämän terveen ja ikioman hiuksen kanssa on käsinkosketavalta. Ja - yllättävän nopeasti se sieltä taas kasvaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat tervetulleita <3