31. maaliskuuta 2014

maaliskuun viimeinen


Klo 7:32 herätyskello soi maaliskuun viimeisenä päivänä vuonna 2014. Aurinko on tehnyt ahkeraa herättämistyötä jo parin viikon ajan ennen kännykän kellon helinää. Keitän hyvät aamukahvit, pesen kasvot ja laitan rasvat naamaan. Jokin auringon pölyt paljastamassa ikkunassa vetää puoleensa.

Ihmiset odottavat aina innolla kevättä ja vielä innokkaammin kesää. Minä yritän viettää kevään mahdollisimman matalalla profiililla, en kesäsuunnitelmia kailottaen tai pikkumekkoja kaupoista hamstraten. En usko kesän tuloon niin kauan kunnes orvokit kukkivat omavaraisesti ja takatalvi ei yllätä edes autoilijoita. Kesäkuussakin olen vähän epäluuloinen - kuitenkin on kokoajan oltava joku tuulitakki päällä. En ole kokenut lämmintä juhannusta ikinä. Mikä keskikesä?

Silti salaa sydämessä kaipaan sitä. Itikat, sade, ränsistynyt mökki, kumpparit ja liian kylmä vesi uida. Ne kuuluvat suomalaiseen sielunmaisemaan. Vaikkeivat VisitFinlandin hämäävän kauniit markkinointikuvat Suomen upeudesta ihan jokapäiväiseen ikkunamaisemaan päde, paljon sisäänrakennettua idylliä ja romantiikkaa Suomen kesään liittyy. En tiedä onko romanttisempaa kuin kesäsateen ropina aitan kattoa vasten tai ihan vain kotona laskien salamoita ja seuraten katseella ikkunaa pitkin valuvia sadenoroja. Eikä sitä tarvitse edes jakaa kenenkään kanssa. Sekin kuuluu asiaan, että on aivan liian kylmää aloitaa grillikausi huhtikuussa ja se pitää tehdä pylly jäässä ja nokka valuen. Aivan liian aikaisin laitetaan allstarsit jalkaan ja tekonahkatakki, joka on liian pieni lämmittääkseen yhtään. Oman mielen kesä alkaa aiemmin - ehkä se on puolustuskeino ohikiitävän lämmön, vapauden ja jopa onnellisuuden katkeransuloista realismia vastaan.

Katson mustuneen lumen alta paljastuvan kuivan keltaisen ruohon valtaamaa pihaa ja tajuan, että aika ihan oikeasti menee nopeasti. Stressin pulpahdus käväisee rinnassa ja käännyn pois ikkunasta. Siirrän katseen Clas Ohlson-pahvilaatikkoon, jonka ristin Papuaboksiksi. Sieltä pilkottaa värikkäät puuvilla-t-paidat, joita haalin Gina Tricotista 7,90€ kappale. Ensi kesä on todella erilainen. Ei romanttista sadetta mökin katossa. Ei paniikinomaista auringonottoa, kun se kesän ainoa hellepäivä sattuu kohdalle. Ei jäätymistä grillivarras käpälässä. Ensi kesä on kuuma, tukahduttavan kuuma, vieraassa paikassa, vaarallisten hyttysten ja isojen hämähäkkien ympäröimänä, mahaasekoittavan ruuan kanssa. Ensi kesä antaa varmasti paljon ja on varmasti paljon muuta kuin kammoksuvissa kuvitelmissani, mutta se ohikiitävä hetki kauan odotettua suomalaista kesäonnea jää vuodeksi taas haaveksi. Jännittää vähän, mutta on rauha.

6 kommenttia:

  1. Jos en olis opiskelija ja rahatilanne ois parempi, niin haluaisin ehdottomasti matkustaa. Pienempänä mun yks suurimpia haaveita oli kiertää suunnilleen koko maapallo ympäri, etsiä ne ei-turistirysät ja tutustua siihen oikeaan maan kulttuuriin. Joku päivä mä vielä toteutan tuota haavetta, mutta mikään ei muuta sitä, että Suomi on ja pysyy kotimaana ja ykkösenä. :) Kaikessa melankolisuudessaan, kylmyydessään ja erilaisuudessaan Suomi on ihan mahtava maa elää. Ei täydellinen, mutta riittävän hyvä.

    Mä ootan innolla sun kirjotteluja tuolta matkalta ja toivon totta kai, että se sujuu teillä ilman sen suurempia ongelmia. Voi olla, että suomalaiselle talven jäljiltä voi olla tosissaan melko tukahduttavaa mennä noin lämpimään paikkaan, mutta kaikkeen onneks tottuu. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Matkustus on ollut minunkin suurimpia intohimojani koko elämän! Opiskelijana on tosiaan hankala lähteä kauas, mutta mielestäni niin paljon taas kuulee sellaista lannistavaa puhetta siitä, että vasta kun on työelämässä voi edes haaveilla matkustavansa. Ei meilläkään olisi oikeasti rahaa matkustaa, mutta jostain sitä rahaa on vain järkkääntynyt. Tosin paluuliput on vielä hankkimatta, saa nähdä miten käy :D

      Poista
  2. Mieltä ja sielua herkistäneen viikonlopun jälkeen tämän lukeminen kosketti jotenkin tosi syvästi. Hirveesti tsemipeukkusiukkuja teiän kesään!!

    VastaaPoista
  3. Mä yritin yhtenä päivänä etsiä sun blogista kirjoitusta siitä teidän lähdöstä, mutta en valitettavasti löytänyt. Ootte kyllä superrohkeita, en voi kuin nostaa hattua! Toivottavasti itselläkin ulkomaahaaveet toteutuisivat, mieluiten lähiaikoina <3 En nimittäin yhtään malttaisi odottaa! :D

    Ja Suomen kesä on kyllä - ainakin parhaimmillaan - ihana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitatko tätä merkintää: http://katjamaria.blogspot.fi/2014/01/lahdetaan-kauas-pois-tosi-kauas.html ? :)
      Muuten matkasta höpistään enemmän tuolla matkablogin puolella.

      Kyllä ne matkahaaveet toteutuu <3 meilläkin on aina näyttänyt aivan mahdottomalta ja silti ollaan aina jotenkin päästy lähtemään :)

      Poista

Kommentit ovat tervetulleita <3