Badabim badabum. Olen kevään mittaan vihjaillut (sen kerran kun jonkun postauksen olen onnistunut saattamaan uunista ulos), että olen lähdössä kesällä matkalle, eikä siitä ole tulossa löhölomareissua Kanarialle. Matkan tarkoituksesta on jotenkin vaikea kertoa, kun se sisältäisi paljon enemmän elementtejä ja ymmärrystä kuin mitä voin blogiteitse kertoa. Ehkä minun kannattaa vain ilmaista itseäni yksinkertaisesti ja jättää tulkitseminen lukijan varaan, kuten normaalistikin blogimerkinnöissä :) Asiaan: Olen lähdössä lähetysaktioon Itä-Thaimaahan 2,5 viikoksi.
Lähetystyö on ollut minun ja mieheni sydämellä useamman vuoden. Vaikka Suomi on itsessään lähetyskenttä (kun puhumme ns. uudestisyntyneistä kristityistä) ja lähetystyötä voi tehdä kotikaupungissakin, ovat kaukomaat -varsinkin Itä-Aasiassa- vedonneet ja kiinnostaneet meitä ja kenties aiheuttaneet levottomuutta pysyä paikoillaan.
Mitä se lähetystyö on?
Miksi kristityt ylipäätään näkevät vaivaa tehdä lähetystyötä? Kaikki lähtee Raamatusta. Jos on kristitty ja uskoo Jumalaan, uskoo myös Raamatun olevan totta ja siinä seisovan Jumalan ilmoitus. Ja siellähän Jeesus sanoo näin, jotta:
"Menkää siis ja tehkää kaikista kansoista minun opetuslapsiani. Kastakaa
heidät Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä pitämään
kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää."
(Matteuksen evankeliumi 28:19–20)
Siinä se kaikessa yksinkertaisuudessaan. Monilla kristityillä on toki valtava tarve ja halu kertoa Jumalasta, ilman mantraastamasta tuota Raamatunkohtaakin (tai muita lähetystyötä tukevia ilmentymiä Raamatusta). En usko, että Suomessa on enää kovin montaa ihmistä, jotka eivät ole kuulleet Jumalasta. Suomessa on itsestäänselvyys, että porukka käy kirkoissa, ainakin häissä ja hautajaisissa. Pallo on heitetty jo varhaisessa vaiheessa; faktat kuultu, mutta päätös uskooko vai ei, jää itselle. Sivuseikkana mainittakoon, että koko kristinusko on itsestäänselvyys suomalaisille, eikä sitä enää suurissa määrin oteta vakavasti tai koeta tärkeäksi, mihin löytyy toki montakin syytä. Joka tapauksessa, mielestäni moni kutsuu itseään turhaan kristityksi. Se ei ole mikään sattumanvarainen semihyvät arvot omaava uskontokunta, johon synnytään ja haalitaan kaikki siunaukset, vaan kristitty tarkoittaa Kristuksen seuraajaa.
Pieni kylä riisipeltojen keskellä
Toisin on Itä-Thaimassa, kuten
Sangkhan kylässä, jonne olemme lähdössä, ei välttämättä koskaan olla kuultu sanaa Kristus. Arviolta 80% koululaisista, joille pidämme myös englanninopetusta, eivät tiedä Jumalasta mitään. Mitä sen sanoman vieminen sinne aiheuttaakaan saamme nähdä kesäkuussa. Näin lyhyen aktion aikana ei kuitenkaan tehdä mullistuksia, vaan pääasiallinen tarkoituksemme on auttaa paikallista seurakuntaa varhaisnuorisotyön (varkkityön) kehittämiseksi.
Thaimaassa valtauskonto on
buddhalaisuus (Theravada-buddhalaisuus), joka perustuu syyhyn ja seuraukseen eli karman lakiin (jos sössit, niin se kostautuu sinulle) ja jossa tavoitellaan valaistumista. Haaroittain buddhalaisuuden piirteet ja oppi vaihtelevat rajustikin: Toisaalla palvotaan buddhaa jumalana, toisaalla ei uskota mihinkään yliluonnolliseen. Theravada-buddhalaisuuden mukaan vain munkit voivat pelastua ja munkit ovatkin eteläisen buddhalaisuuden keskeisessä asemassa. Heille mm. jaetaan aamuisin ruokaa, että saataisiin itselle hyvä karma. Myös henkiä pelätään kuulemma ahkerasti.
Sangkha sijaitsee lähellä Kamputsean rajaa, eli kyse ei ole todellakaan mistään turistirysästä. Sangkhan maisema koostuu lähinnä riisipelloista ja norsufarmeista :D Tämän hetkinen lämpötila Sangkhassa on iltapäivisin 35 astetta (ja itsehän en ole mikään superhelteen ystävä...). Googlettamalla ei alueesta löydy juuri kuvia, mikä kertonee siitä, että seutu on tosiaankin hieman syrjässä. Bangkokista Sangkhaan menee autoillessa 5-7 tuntia.
Sangkhan lisäksi vierailemme reissun alussa ja lopussa myös Bangkokissa sekä Koh Tao -nimisellä saarella, johon niin ikään matkaa on useita satoja kilometrejä... En malta odottaa sitä helteisessä junassa tai bussissa putputtamista :D
Meidän tiimi
Aktioon meitä lähtee viisi seurakuntamme varhaisnuorisotoiminnan ohjaaja-nuorta. Aika aktion järjestämiseen oli ideasta toteutumiseen teoriassa aivan liian lyhyt, mutta yllätykseksemme kaikki niin Sangkhan seurakunnassa, meidän seurakunnassamme ja lähetysjärjestö Fidan puolesta tuki aktiotamme täysin. Vähän hämmentyneinä, mutta onnellisina olemme kevään järjestelleet aktiota, hankkineet rahaa ja suunnitteleet ohjelmaa. Pian pakkaamme rinkkamme (joka onkin aivan oma lukunsa), nostamme kytkintä Joensuusta ja lennämme kohti tuntematonta maata katse suunnattunna ristinpuulle, josta tämänkin reissun voimavarat kumpuavat (ah, kuinka lyyristä).
Tämä matka on ihan älyttömän iso juttu minulle ja aktiotiimillemme. Se ei tule olemaan helppoa, mutta äärettömän
mielenkiintoista. Miten ihmiset reagoivat kuullessaan ensi kertaa
kristinuskosta? Näkyykö Jumalan puuttuminen siellä mitenkään vai ovatko
he onnellisia kaikessa tietämättömyydessään ja tiedostamattomatta synnin
olemassaoloa? Miten buddhalaisuus reagoi kristinuskoon? Onko heidän yhtä vaikea uskoa taivaaseen kuin
suomalaisten? Tulenko takaisin kuihtuneena hikoilusta ja siitä, etten voi syödä tulisia ruokia? Minkälainen maa se Thaimaa oikein on?
Ooh, vai tämmönen on teillä eessä. :) Kuulostaa haastavalta ja mielenkiintoselta. Siunausta sekä valmisteluihin että reissulle! Taivaan Isä kulkee teiän kanssa :)
VastaaPoistaKiitos! :) Mie sanoinkin kun esiteltiin aktiota, että en kyllä ikinä lähtisi johonkin pieneen tuntemattomaan kylään, jossa malaria riehuu ja taudit tarttuvat helposti, josta en tunne ketään, jossa en tiedä missä nukun tai missä on lähin sairaala, jos Jumala ei lähettäisi ja olisi mukana :) se tekeekin tästä mahtavan! Aivan erilainen fiilis lähteä kuin jollekin rantalöhölomalle :D
PoistaHienolta reissulta kuulostaa, uskon, että saat siitä paljon.
VastaaPoistaItse olen myös miettinyt eräänlaista vapaaehtoistyötä, muttei ole vielä rohkeus riittänyt. ;)
Miekin uskon, että vaikka mennään antamaan heitä panoksellamme, niin me kuitenkin tullaan saamaan tuosta niin paljon :) On tämä meillekin uskonhyppy, kun luotetaan siihen, että tullaan vielä suht ehjänä takaisin ja että ylipäätään meillä on joku tarkoitus siellä :D
PoistaOi, hienoo!!! :)
VastaaPoistaOn se! Saa muistaa :)
PoistaSuhtaudun kyllä kielteisesti lähetystyöhön, koska näen kaikki uskonnot samalla viivalla, mutta muuten ihan kiinnostavaa! Kulttuurien kohtaamista, tarkoitan.
VastaaPoistaErilaiset kulttuurit kyllä kohtaavat :) Sen erilaisen kulttuurin, ympäristön ja ihmisten ulkonäön lisäksi on erityisen kiinnostavaa keskustella uskontojen lähtökohdista ja niiden merkityksestä henkilökohtaisella tasolla (ei vain kulttuuritekijänä). Tarkoitus ei olekaan ketään väkisin käännyttää, vaan kertoa myös mahdollisuus Kristuksesta, jota heillä monellakaan ei ole. Ja auttaa paikallista seurakuntaa. Minusta (kuten nyt arvata saattaa) lähetystyö kristityille tulee olla oikeutettua, kun Raamattu sen niin selkeästi ilmaisee, mutta valtaakin toki käytetään väärin. Jokaisessa uskonnossa on niitä sekopäitä, jotka väkivalloin kuvittelee voittavansa jotain.
Poista