Viimeisenä päivänä Pariisin matkallani pyörähdin tuliaiskierroksella paikallisessa lehtikopissa, jossa oli ahtaat kulkuväylät ja luettavaa kaikista mahdollisista genreistä. Putiikista löytyi esim. Vogueita ja Ellejä kymmenillä kielillä ja melkein nappasinkin jonkun englanninkielisen tarjous-Ellen matkalukemisikseni, kunnes silmäni osui enemmän paikalliseen lehtinurkkaukseen. Vaikken kielestä kolmea termiä lukuunottamatta mitään ymmärrä, ostin kuitenkin ranskalaisen Jalouse-nimisen lehdykän 3 eurolla ajatellen, että se on parempi muisto patonginmussuttajista kuin jokin megalevinnyt kansainvälinen muotilehti, joita myös Suomen ärrät ovat pullollaan.
Lukaisin läpyskän pikaisesti paluulennolla puolikuumeisena ja nyt taas muutamaa viikkoa myöhemmin lehti kaivautui esiin. Kenties sillä on vaikutuksensa, että lehden teksti on minulle täyttä hepreaa, tai sillä, että termillä muoti on joku antimagneettinen varotoimenpidekenttä minua varten, mutta en kyllä hirveästi innostunut Jalousen sisällöstä. Ainoa kiinnostava anti on graafiset ja typograafiset ratkaisut ja niistä voinkin (yrittää) ottaa mallia tulevaisuuden graffahommissa. + randomhuomio: Lähes kaikki lehden mallit ovat punapäitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ovat tervetulleita <3