31. elokuuta 2013

unelmoinnin vaikeus

Unelmat ovat minulle arka aihe. Kuulostaako omituiselta? Yritän selittää. Moni entisen elämäni unelmista tuntuu niin mitättömiltä ja itsekkäiltä. Kun aloin oppia tuntemaan Jumalaa, myös unelmani alkoivat muuttua. Millä on oikeasti väliä? Elänkö vain itseäni ja omia tavoitteitani varten? Tietynlainen romanttinen eskapistinen unelmointi pikkuhiljaa hävisi ja maailmankuva on konkretisoitunut.

Osittain tunne elämäntapaunelmoinnin luopumisesta on hieman bittersweet, sillä olen teini-ikäni ollut romanttinen runotyttö ja nauttinut suuressa määrin haaveiluista, käyttänyt paljon aikaa mielikuviin ja tunnelmointiin. Nyt elän tässä todellisuudessa, tiedostaen paljon enemmän ympäristöstäni ja haaveillen melkolailla erilaisista asioista. En kuitenkaan kaipaa vanhaa minää. Kaipaan vain unelmia, joista annan itseni olla vähän höpsösti innoissaan.

Jotkut asiat eivät muutu. Moni taiteeseen ja itseilmaisuun liittyvä unelma ei ole kadonnut. Uskon, että Jumala on asettanut meihin luovuuden ja taiteellisuuden. Kristityn näkökulmasta myös Jumala on aikamoinen esteetikko, onhan Hän luonut kaiken luonnon, muodot ja värit ja niiden merkitykset.

Monet kristityt ystäväni taas ovat pienestä asti haaveilleet tietyistä itsestäänselvyyksistä elämässä, kuten täydellisistä häistä ja perheestä. Minulle unelma häistä oli hyvin vieras ennenkuin tapasin miehen, jonka kanssa halusin naimisiin. Unelmahäät piti luoda, en ollut koskaan tosissani suunnittelut omia häitäni. Häistä tuli sitten osa yhteistä unelmaa, joista tärkeämpänä on niitä seurannut avioliitto.

Unelmista puhuminen on hankalaa siksi, että olen ehtinyt unelmoimaan vasta hyvin vähän aikaa. Olen vasta untuvikko uudessa elämässäni. Elin jossakin pilvessä, jossa tavoitteet koskivat vain minun näkymistäni muiden silmissä. Mitä muut ajattelevat minusta? Pitäähän nyt kunnon työura olla, ei tässä yhteiskunnassa muuten ole mitään. Pitää olla toimiva sosiaalinen verkosto, muuten olen hylkiö. Haluan olla rakastettu, siinä nyt ei ole mitään väärää. Mutta kun ihmisten rakkaus, se riippuu aina jostakin. Huomasin pettyväni. Huomasin olevani riittämätön. Ei unelmia voikaan saavuttaa kuin äärimmäisen lahjakkaat ihmiset.

Unelmista puhuminen on hankalaa myös siksi, että olen kokenut kuinka radikaalisti ne voivat muuttua. Olen tajunnut, että vain yhdellä asialla on merkitystä. Jos joku kysyy minulta mistä unelmoin, vastaan ensimmäisenä sen mitä ensimmäisenä tulee mieleen. Asia, joka ei ole minulle ollut missään vaiheessa elämää itsestäänselvä. Siitä, että sinä pääset taivaaseen. Unelmointi ei olekaan enää pinkkejä päiväunia vaan realismia, jossa taistellaan ihmissieluista. Mikä muu sen rinnalla voisi tuntua tavoittelemisen arvoiselta? Työ? Raha? Kunnia? Maine? Kauneus? Perhe? Ystävät? Lapset? Laihuus? Kulttuurit? Harrastukset? Onnistuminen? Äitiys, isyys? Poika- tai tyttöystävä? Häät? Hyväksytyksi tuleminen? Maailmanrauha?

Tiedän kuitenkin, ettei Jumala ole tehnyt elämästä kurjaa suorittamista. Haluan palaa Jumalan suunnitelmalle ja sille, että toteutan elämässäni ensisijaisesti Hänen tahtoaan, mutta elämän moninaisista elementeistä saa nauttia. Nekin voivat olla ylistyksenä Luojalle. En sattumalta omista juuri tätä luonnetta ja näitä piirteitä tai elä tässä yhteiskunnassa ja ympärisössä. Kuitenkin se, että pystyn unelmoimaan jostain "normaalista" on vaatinut hieman työtä. Rukousta. Realismin ja haaveilun kohtaamista. Tiedostamista ja hölmöä heittäytymistä. Ystäviä. Rohkaisuja.

Siispä pienenä terapiamuotona otin idean ystäväni Mrs K.:n blogista 25 realistic dreams -listaukseen. Tässä luettelen lähinnä kaikkeen muuhun kuin hengellisiin tavoitteisiin liittyviä unelmia, vaikka niitä on hankala erotella. Realistisia tai ei - kuinka paljon ehtii yhden elämän aikana tehdä?


Harvoin blogissa avaudun kovinkaan syvällisesti, näin pitkästi tai näin kuvattomasti, mutta nyt rohkenin.

Myös toisten unelmia on ihana lukea, joten jos koet kivaksi tehtäväksi, haastan juuri sinut 25 unelmaa -listaukseen!

Linkkejä, omia unelmia ja ihmetyksiä saa jakaa kommentilootassa.

15 kommenttia:

  1. OO! Meillä on paljon samankaltaisia unelmia!

    VastaaPoista
  2. Ihania unelmia sulla :) Joitain samojakin unelmia kuin minulla: pakettivastaava, perustaa jokin liike, osata valokuvata, osata laulaa ja tanssia muun muassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Melkolailla luovia unelmia siis sinullakin :) Huippua, etten jaa tätä pakettihörhörhöyttäni yksin!

      Poista
  3. Mulla heräs tästä niin monta ajatusta, etten tiedä miten päin lähtisin purkamaan tai kannattaako tässä nyt koko sydäntään vuodattaa. :D

    Mutta siis, ihana ensinnäkin, että joku kirjottaa tällasesta asiasta. :) Mä oon ite unelmoinu vaikka sun mistä, mutta oon joutunu pettymään useaan otteeseen. Onneks nykyään tiedän syyn siihen miksei musta esimerkiks ollu käymään lukiota loppuun tai miksi mun on vaikea ylipäätään alottaa tekemään jotain unelmieni eteen. Unelmoidahan voi vaikka mistä eikä kaiken aina tarvitse olla niin hirveän realistista, mutta itsensä tunteminen ja tietäminen siitä, mihin pystyy.. Se on vaikeaa. Ainakin mulle se on ollu, koska niin fyysiset kuin henkiset asiat on tullu monesti eteen.

    Toisena jäin miettimään tuota Jumala-asiaa. Oon joutunu kohtaamaan sen asian itsestäni ja menneisyydestäni viime aikoina, koska menetin hyvän ystävän, joka oli uskovainen ja koko uskovaisuuteen liittyen mulla on niin monta hyvää muistoa kyseisen ihmisen takia. Oon aiemmin uskonu myös Jumalaan, mutta nyttemmin usko on kadonnu jonnekin ja tän kaiken myötä oon heränny taas miettimään, että entä jos tuolla jossain on joku meitä korkeampi voima.

    Mä oon myös miettiny ihan vakavissani tuota kosmetiikkaliikkeen perustamista. Sellasille on taatusti tarvetta, Joensuussa etenkin olettaisin niin olevan ja mietinkin, että oiskohan aihetta käydä yrittäjyyden kurssi koulussa. Tuo on toteuttamiskelpoinen idea, joka vaatii vaan oikeat ihmiset ja puitteet ympärilleen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, että jaoit kokemuksesi! Itsekin tuossa jonkun verran avauduin, joten mielelläni luen myös muiden vuodatuksia :D

      Unelmointi ei olekaan itsestäänselvä ja helppo laji. Villejä unelmia on, realistisiakin, mutta miten niitä toteutetaan, milloin ollaan itseemme tyytyväisiä jne.. monta monimutkaista elementtiä yksinkertaisessa aiheessa. Itse näen unelmat sellaisina, ettei niitä tarvitse suorittaa. Jos todella haluan asua ulkomailla, uskon, että valitsen automaattisesti sellaisia reittejä, jotka mahdollistavat sen jossain elämän vaiheessa. Jos joku unelmani ei koskaan toteudukaan, en koe epäonnistuvani, sillä unelmat ovat minua varten, enkä minä niitä varten.

      Ihana kuulla, ettet ole hylännyt ajatusta Jumalasta kokonaan. Minä uskon, että Jumala kutsuu meitä kaikkia tiettyinä hetkinä elämässä. Vaikka kannoin sydämessäni paljon epäilyksiä Jumalaa kohtaan olin silti hyvin valmista kauraa Jumalan rakkaudelle kun tulin uskoon vuonna 2009. Henkilökohtainen suhde Jeesuksen kanssa on jotain niin upeaa mitä tämä maailma ei koskaan voi tarjota. Ihmisiin pettyy, itseensä pettyy, mutta Jumalan rakkaus pysyy aina :)

      Olet niin oikeassa, että Joensuusta puuttuu kosmetiikalle omistautunut liike. Kicks lähti, mutta kyllä uskon, että juuri oikeanlaisille tuotteille olisi kysyntää. Oi, miksi minua kiinnostaa kaikkien muiden alojen yrittäjyys paitsi omani!

      Poista
  4. Ihanan rohkeita unelmia! :) Itse olen kirjoittanut unelmistani kuvapostauksen joskus aiemmin, postaus täällä (linkki postaukseen) . Mutta voisin joskus vaikka kirjoitella tällaistakin listaa ja kertoa unelmistani. :) Dream big on hyvä periaate. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos rohkaisusta :) Luin sinun unelmapostauksen ja ihania haaveita löytyy sieltäkin. Have a walk-in closet kuulostais niin täydelliseltä tähän hetkeen kun kämpässä vallitsee täystuho remontin takia ja kaikki vaatteet on ties missä sahanpurussa ja remonttipölyssä...

      Poista
  5. Kaunis ja rohkea postaus tärkeästä aiheesta. Kunnioitusta täältä!

    Ps. Olet ihana pakkaaja! :) Terveisin kiitollinen luomiväripaletin ostaja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Hyvä, että luomiväri tuli ehjänä perille :)

      Poista
  6. Upeasti kirjoitettu. Tämä tekstisi avarsi myös minun maailmaani! :)

    Ja nuo unelmat! Toivon että pääset vielä toteuttamaan niitä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, hienoa kuulla jos tämä herätti jotain ajatuksia :) Ja onpa sulla söpö blogi!

      Poista
  7. Mä voin helposti kuvitella sut jokaiseen noista 25 kohdasta! Sanominen ääneen tekee asioista aina jotenkin todellisempia, joten tiedä vaikka olisit jo puolta lähempänä montakin unelmaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo.. ja niiden jakaminen. Saattaa olla joku muukin, jolla on sama ihan mahdottomaksi ja pöhköksi luokiteltu unelma ja sitten sitä lähdetäänkin yhdessä toteuttamaan :)

      Poista

Kommentit ovat tervetulleita <3