That's hot! pink, Atomic orange, Teal the cows come home, Rapidry top coat
Kurttukäsi
5. huhtikuuta 2012
ensimmäiset OPI:ni
Nyt joudun kursimaan kasaan pikapostauksen. Eilen lähdin ostamaan uutta kosteusvoidetta Sokokselta, mutta pelkällä naamarasvalla en selvinnyt. Alekoriin oli heivattu monen monta hyvänhintaista kynsilakkaa ja sellaisia merkkejä, joita en normaalisti koskaan raaskisi ostaa. Yksi niistä oli OPI. Tai oikeastaan neljä pientä OPIa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Oi onpa ihania sävyjä! Varsinkin tuo pinkki :P
VastaaPoistaTykästyin sävyihin myös, etenkin kaikki kolme vierekkäin :D Pinkkiä oli hankala tallentaa kuviin, se on asteen tummempi kuin nämä otokset antavat ilmi.
Poistaihanat värit! Ja juurikin tuo pinkki on aivan ihana. Eksyin pari viikkoa sitten blogiisi ja liityin heti lukijaksi. Mietin vain tota, kun puhut hirveän avoimesti uskonnollisuudestasi ja ymmärsinkö oikein, että et aina ole ollut vahvasti uskossa? Olisi mielenkiintosta tietää, miten päädyit lopulta valitsemalles tielle? Vai liittyykö siihen edes mitään erityistä? Sori jos näitä on aikasemminkin kyselty..
VastaaPoistaJoo, se pinkki ja päällyslakka ratkaisi ostopäätökseen :) Hienoa saada uusi lukija susta!
PoistaKovin moni ei oikeastaan ole kommentoinut uskoani millään tavalla tähän asti, joskaan en toisaalta tuo sitä yhtään niin voimakkaasti blogissa ilmi kuin miten se oikeasti elämääni kuuluu. Kiinnostavaa, että otit asian puheeksi juuri nyt, kun olen parhaillani kirjoittamassa uskoon liittyen laajempaa postausta.
Kysymyksiisi vastauksena, että en ole aina ollut "kristitty" (lainausmerkeissä siksi, että todennäköisesti minä käsitän termin vähän eri tavalla kuin moni kristityksi itseään kutsuva), vaikka uskoin kyllä Jumalaan. Mitään mullistavaa katastrofia tai elämänkokemusta en kokenut, että päädyin elämään uskoa todeksi. Tulin uskoon, kun rukoilin syntejäni anteeksi ja että Jeesus tulisi mun elämään todellisena. Siitä illasta lähtien sisällä alkoi asiat muuttua, katsoin maailmaa, koin asioita ja näin elämän ihan eri tavalla, parannuin monista kipuiluista. Jeesus todella tuli mun elämään, tuli minuun ja olen saanut tutustua Häneen ja vaihtaisin milloin tahansa pois sen 22 vuotta (silloisen käsitykseni mukaan) semionnellista elämää tähän 2,5 vuoteen täydellistä rakkautta. Ja vielä mainitakseni: perustan uskoni Raamattuun ja henkilökohtaiseen suuhteeseen Jumalan kanssa, en yksittäisiin kirkkokuntiin tai henkilöihin.
Phuh, tulipa varsinainen todistuspuheenvuoro tähän pukattua. Mutta eiköhän siinä vastausta myös muille asiasta kiinnostuneille. Usko on niin tärkeä osa elämääni, että vastaan enemmän kuin mielelläni kysymyksiin tai keskusteluihin siitä :)
Oi kiitos vastauksesta! Pidän blogistasi vielä juuri siksi, koska tiedän, että olet kristitty, mutta et tyrkytä sitä kenellekkään. Itse olen niin tarpeekseni saanut sellaisesta päälle tulemisesta mitä vielä oikeastaan nuoret tekee paljon. Kysellään ja tuputetaan yritetään ja painostetaan niin, että on jo epämukava olo. Itse tiedän mitä haluan tai oikeastaan en juurikaan tiedä. Mutta jokainen mielestäni saa olla niin kuin itse haluaa, mutta sitä ei tarvitse mielestäni pakolla tuputtaa. Toki tiedän että asiaa halutaan jakaa ja viedä eteenpäin ja se on musta ok. Mutta ei pakottamisella.
PoistaOdotan innolla postaustasi! Ja siis en nyt mitenkään suhun kohdista omaa kommenttiani. Kunhan pohdin asiaa :)
Oopiumiluolassani on tunnustus blogillesi. <3
VastaaPoistaOi kiitos! Palaan tunnustuksen pariin, kun taas seuraava vapaa hetki blogin parissa koitaa :)
Poista